Klubi-historiikki

Lions Club Askolan
50v klubihistoriikki
on julkaistu kirjana vuonna 2011.

Kirjan on toimittanut lion Timo Kiiskinen.

Kapasiteettisyistä kirjaa ei voida julkaista
tässä, mutta sen voi lainata Askolan kirjastosta
tai ostaa klubijäsenien kautta 30 eur/kpl.

---

Tässä lyhennelmä veli Alpo Taskulan mietteistä
klubin täyttäessä  40-vuotta vuonna 2001.
Lyhennelmä kuvaa Lions Club Askolan alkuvaiheita.

Vuonna 1917 Amerikassa alkaneen Lions-liikkeen toiminta alkoi Suomessa vuonna 1951. Maassamme on noin 920 klubia. Tämän kyseisen järjestön pienenä, mutta silti merkittävänä osana toimii myös Lions-Club Askola, joka nyt neljäkymmentä vuotta täytettyään voinee katsoa nuoruusiän jääneen taakse. Iän karttuessa on sillä mahdollisuus suunnata toimintansa yhä vaativampiin ja kauaskantoisempiin tehtäviin.

Meille lions-veljille on tuhat ja yksi kertaa esitetty kysymys, miksi olet ”leijona”? Se on hyvä kysymys ja sitä kannattaa miettiä varmasti useammin kuin kerran kymmenessä vuodessa. Minä en osaa vastata siihen veljien ja ladyjen puolesta, mutta oma henkilökohtainen vastaukseni on tiivistettynä: PALVELU JA VELJEYS.

Suomessa on hyvä harjoittaa palvelutyötä. Saamme itse päättää, mitä teemme ja mihin haluamme vaatimattoman apumme kohdistaa. Veljeys ja yhteenkuuluvaisuus ovat rahassa mittaamattomia asioita. Niiden kokeminen innoittaa yhä uusiin ponnistuksiin. Henkilökohtaisesti olen usein kokenut voimakkaan elämyksen siitä vastuuntunnosta, jota veljet ja ladyt ovat osoittaneet hoitaessaan heille uskottuja tehtäviä eri tilanteissa ja tilaisuuksissa.

KLUBIN PERUSTAMINEN

Askolan Lions-Clubin perustava kokous pidettiin toukokuun 13. päivänä 1961 Askolan Yhteiskoululla. Klubin perustajana ja kummina oli Lions-Club Helsinki/ Hietalahti ja varsinaisena klubin isänä voitaneen pitää veli Marttista puheena olevasta klubista. Hänen aloitteestaan kokoontui edellä mainittuna päivänä joukko askolalaisia Askolan Yhteiskoululle ja tuon kokouksen päätöksenä syntyi Lions-Club Askola.

Klubin järjestysnumero 168 osoittaa, ettei klubimme ollut suinkaan mikään harvinaisuus maassamme. Mutta kun otamme huomioon, että tällä hetkellä on Suomessa noin 920 klubia, voimme perustellusti väittää olevamme jo keski-iässä.

Varsinaista perustamisjuhlaa vietettiin Askolan Yhteiskoululla 9.12.1961. Perustamiskirjoista voimme todeta, että Lions-Club Askolan perustamisjäseninä olivat veljet Lasse Wallasvaara, joka toimi klubin ensimmäisenä presidenttinä sekä Eino Hallamäki, Touko Ollila, Martti Mäittälä, Pentti Viitanen, Lennart Arhela, Viljo Salo, Eero Kiviluoto, Kauko Pihkanen, Pekka Hyrylä, Heimo Franssila, Mikko Hostikka, Raimo Jokio, Matti Leskelä, Matti Lindell, Esko Linna, Vilho Luoto, Paavo Marttinen ja Pentti Sorvari.

TEHTÄVÄT JA TAVOITTEET

Klubin säännöistä voimme tiivistetysti todeta, mitkä ovat sen tehtävät ja tavoitteet:

Klubin tarkoituksena on

1. luoda hyvä toveruus ja paras mahdollinen kosketus eri ammatti- ja toimialoilta valittujen jäsenten keskuuteen,

2. harjoittaa sosiaalista ja yleishyödyllistä toimintaa,

3.edistää hyvää kansalaishenkeä ja kansainvälistä keskinäistä ymmärtämystä,

4.luoda edellytykset vapaalle keskustelulle taloudellisista, yhteiskunnallisista sekä julkiseen elämään liittyvistä kysymyksistä,

5. toimia läheisessä yhteistyössä The International Association of Lions Club-järjestön kanssa.

Tarkoituksensa toteuttamiseksi klubi hankkii alan kirjallisuutta, järjestää kokouksia, esitelmätilaisuuksia, retkeilyä, juhlia ym. vastaavanalaisia tilaisuuksia.

Klubin toiminnan tarkoitusperiin eivät kuulu uskonnolliset ja poliittiset kysymykset. Varoja toimintansa tukemiseksi klubi hankkii toimeenpanemalla asianomaisella luvalla rahankeräyksiä, arpajaisia ja juhlia, ottamalla vastaan lahjoja ja testamentteja.

Kuinka klubimme on sääntöjen edellyttämistä velvoitteistaan selvinnyt, ilmenee jäljempänä esitetyistä klubin toimintaa koskevista tiedoista.

Tärkeimmän osan klubin toiminnasta ainakin ulospäin nähden on muodostanut sosiaalinen toiminta, jonka ansioista on pyritty tavalla tai toisella auttamaan lähiympäristön taloudellisissa vaikeuksissa olevia yksityisiä tai yhteisöjä. Unohtaa ei sovi myöskään lukuisia stipendejä ja apurahoja, joita on jaettu eri tarkoituksiin. Samoin valtakunnallisetkin ja jopa yli maiden rajojen ulottuneet kansainväliset keräykset ovat saaneet klubimme taholta muutakin kuin pelkkää myötätuntoa.

Kaiken tämän on tehnyt mahdolliseksi innokas yhteen hiileen puhaltaminen, jonka avulla monet suuretkin taloudellisesti kannattavat aktiviteetit ja tilaisuudet on järjestetty. On luonnollista, että alkuaikoina tällainen voimakas ulospäin suuntautuva toiminta ei ole voinut tulla kysymykseen, sillä kuten vuosikertomuksista ilmenee, klubin toiminta oli silloin sisäänlämpiävää.

 

JÄSENISTÖ

Kuten edellä mainittiin, oli Askolan Lions-Clubilla 19 perustajajäsentä, joista yksi erosi ensimmäisen toimintavuoden aikana. Vuosien saatossa on jäsenmäärä huomattavasti lisääntynyt, mutta yleisenä ilmiönä on ollut kuitenkin verrattain suuri jäsenistön vaihtuvuus johtuen suurelta osin voimakkaasta muuttoliikkeestä. Varsinaisia perustajajäseniä on toiminnassa mukana enää Raimo Jokio ja klubin kokonaisjäsenmäärä on tällä hetkellä 34. Kaikkiaan on klubin jäsenmäärä neljänkymmenen vuoden aikana ollut yhteensä 104 jäsentä, joista on eronnut, kuollut taikka siirtynyt muiden klubien jäseniksi 70.

Klubimme perustajajäsen MJF  veli Raimo Jokio toimi aktiivisesti klubissamme kuolemaansa asti vuoteen  2017. Sitoutumisellaan lionstoimintaan hän näytti tietä meille kaikille muille jäsenille.

Suuri vaihtuvuus haittaa tietenkin osaltaan klubin toimintaa, mutta ilmiölle emme mitään voi. Toisaalta uudet jäsenet tuovat mukanaan uusia tuulia ja virikkeitä, joita niin hartaasti klubissa aina kaivataan. Nykyinen jäsenmäärä vastannee lähinnä oikeata, sillä liian suuri klubi tulee helposti raskassoutuiseksi.

Lions-järjestön korkein kunnianosoitus Melvin Jones-jäsenyys on myönnetty LC Askolan veljille Mauri Lindström, Raimo Jokio, Arvo Mikola ja Pentti Sorvali sekä Pentti Kokko.

KOKOUSPAIKAT JA KOKOUKSET

Klubin ensimmäisenä kokoontumispaikkana oli Askolan Yhteiskoulu, jonka suojissa toimittiin ensimmäinen vuosi. Tämän jälkeen oltiin Askolan Osuuspankin, silloisen Osuuskassan, kokoushuoneessa seuraava toimintavuosi. Monta vuotta oli kokouspaikkana Porvoon Seudun Ammattikoulun viihtyisät tilat, joista alettiin ”korpivaellus” ensin Mäntsälän Kievari-Grilliin ja sieltä parin vuoden päästä Porvoon Seurahoviin. Toiveena oli löytää sopiva kokouspaikka Askolasta.

Toimikautena 1980-1981 käväistiin taas Porvoon Seudun ammattikoulun tiloissa, mutta vasta 1980-luvun puolivälissä kotiuduttiin Askolaan. Ensin kokoonnuttiin pari vuotta Askolan Säästöpankin Kirkonkylän uuden konttorin kokoustiloissa ja sitten viitenä toimikautena Askolan Kartanoravintolan tiloissa Vahijärvellä.

Toimikaudesta 1993-1994 alkaen klubin kokouspaikkana oli Prestbackan Pitokartano Särkijärvellä neljä vuotta, jonka jälkeen siirryttiin Pukkilan Villisikaravintolaan kolmeksi vuodeksi 1990-luvun lopulla. Kun oli käyty vaihtelun vuoksi katsastamassa Porvoon torimaisemat ja Seurahovin kokoustilat, palattiin Askolaan Prestbackan Pitokartanoon.

Ensimmäisinä toimintakausina klubin kuukausikokoukset pidettiin joka kuukauden 3. perjantai syyskuusta toukokuuhun. Toimintakaudesta 1963-1964 alkaen kuukausikokoukset ovat olleet joka kuukauden kolmantena torstaina. Kokouksien läsnäoloprosentti on vaihdellut 80 ja 100 prosentin välillä jälkimmäistä lukemaa kylläkin lähempänä useammin.

Kokousten ohjelmiin on kuulunut virallisten kokousasioiden lisäksi ruokailu ja veikkaus kokouspäivän lehtiuutisten aineistosta sekä hyvin oleellisena osana erilaiset alustukset keskusteluineen. Alustuksista veljien esittämät kysymykset ja vilkkaat keskustelut ovat olleet usein hyvin syvälle luotaavia ja niiden on todettu olevan erinomainen purkautumiskeino liialliselle toimintatarmolle. Ovatpa eräät lausahdukset saaneet aikaan yleistä hyväksymistä osoittavaa murinaa varsinkin takapenkillä istuvien taholta.

 KLUBIEN YHTEISTOIMINTA JA PUHTINUIJA

Maaseudun lionsklubeissa oli 1960-luvun lopulla havaittavissa hienoista itseriittoisuutta, jonkinlaista sisäänpäinlämpiämistä, joka ilmeni naapuriklubien yhteistoiminnan puutteena ja aktiviteettien pysymisenä vuodesta toiseen samankaltaisina eli ideoinnin nukahtamisena. LC Askolan kohdalla unilukkarina toimi kuten useasti muulloinkin kummiklubi. LC Helsinki/Hietalahden veljet suorittivat syyskuun 1969 klubikokoukseen piristävän vierailun, jonka päätteeksi todettiin presidentin puheenjohtajan nuijan matkanneen Helsinkiin. Vastavierailulla tilanne korjattiin ja samalla aloitettiin kampanja klubivierailujen vilkastuttamiseksi tunnuksena ”Puhtia klubiin”.

LC Askolan veljillä oli tuomisena Hietalahden veljille askolalaisesta tammesta lion Matti Sihvosen sorvaama ja luonnon mehiläisvahalla kyllästämä mahtava Puhtinuija, josta säädettiin: ”Puhtinuijalla vahvistettakoon klubikokouksessa lionstoimintaa vauhdittavia päätöksiä ja on puhtinuija tämän jälkeen ennen seuraavaa klubikokousta vähintään viiden leijonaveljen toimesta saatettava johonkin toiseen lionsklubiin. Jokainen klubi, jossa nuija vierailee, merkitköön nimensä nuijan varteen”.

MJF veli  Mauri Lindströmillä Puhtinuija kädessään.

Puhtinuija kiersi ja nimiä kertyi 58 eri klubin hopeisina laattoina nuijan pintaan. Pohjoisin klubi, jossa nuija vieraili, oli LC Ii. Vuonna 1976 Puhtinuija luovutettiin LC Askolan toimesta Suomen Lions-Liitolle, joka käyttää sitä kerran vuodessa valtakunnankokousten päätösten nuijimiseen.

KLUBIN SISÄINEN HENKI

Klubin toiminnan erittäin tärkeänä tehtävänä on klubin sisäisen hengen vaaliminen ja aitona säilyttäminen, sillä siitä riippuu koko muukin toiminta. Alkuaikoina oli tilanne tältä osin sangen huolestuttava, sillä erimielisyydet monista asioista näyttivät välillä ylitsepääsemättömiltä. Uusien jäsenten ottaminen klubiin ja muutamat aktiviteetit aiheuttivat hammasten kiristelyä siinä määrin, että kummiklubi Hietalahti tunsi oikeutettua huolestuneisuutta klubimme tulevaisuudesta ja lähetti ”työriitojen sovittelijoita” paikalle ainakin kolmeen syksyn 1961 kokoukseen.

Vuosien kuluessa on tilanne kuitenkin tasaantunut ja monista vaikeistakin ongelmista on pystytty keskustelemaan rakentavassa ja myönteisessä hengessä. Tässä mielessä lienevätkin paikallaan ne monet ratkiriemukkaat saunaillat, joita veljien kesken on keväisin vietetty. Samaa tarkoitusta ovat palvelleet ne muutamat pilkkikilpailut, joissa saalis ei ole niinkään näytellyt tärkeintä osaa.

Hyvänä yhteishengen kohottajana ja parantajana ovat toimineet lukuisat onnistuneet vuosijuhlat, teatterimatkat ja muut vierailut, joissa ladyt ovat olleet myös aktiivisesti mukana.

 

VARAINHANKINTA-AKTIVITEETIT

Alkuvaikeuksien jälkeen kuitenkin toiminta vilkastui ja jo vuonna 1964 järjestettiin ensimmäinen suuri jääshow, jonka tulos oli erittäin positiivinen. Nämä jääjuhlat muodostuivatkin sitten klubin suurituottoisimmiksi aktiviteeteiksi useana vuonna. Tässä yhteydessä tuotakoon julki parhain kiitos ladyillemme, sillä ilman heidän suuriarvoista panostaan näiden juhlien järjestämisessä olisimme tuskin koskaan päässeet edes tyydyttäviin tuloksiin.

Eräänä suurena aktiviteettina on syytä mainita bingopelin aikaansaaminen klubin toiminta-alueelle. Klubi itse asian alullepanijana ei tosin paljonkaan tästä taloudellisesti hyötynyt, mutta mielihyvin voimme todeta, että pelin jatkajat, Askolan Kisa-Toverit ja Pukkilan Vesa ovat voineet bingopelin tuoton turvin huomattavasti laajentaa ja monipuolistaa toimintaansa.

Muita varainhankintakeinoja ovat olleet mm. laskiaistempaukset, joissa klubiveljet ovat myyneet itsensä pari kertaa orjiksi eri käyttötarkoituksiin. Pienimuotoisempina tempauksina ovat olleet metsämarssit, paperinkeräykset, mehiläisvahakynttilöiden ja pellavapyyhkeiden myynti.

Mukavaa vaihtelua aktiviteetteihin toivat Monninkylässä ruispellon kyntö ja kylvö sekä käytettyjen tavaroiden huutokaupat. Toimintatuloja on kertynyt myös koko perheen maalisriehoista, joululeipien myynnistä Helsingin toreilla, Askolan ja Pukkilan kuntapinssien sekä hiekotussepelin myynnistä, mainostarrojen pidosta veljien autojen tuulilaseissa sekä messu- ja myyjäistapahtumiin osallistumisesta.

Taloudellisesti ehkä tuottoisin ja veljien fyysisen kunnon kohentamisen kannalta tehokkain aktiviteetti on ollut klubissa useana vuosikymmenenä toteutettu aurausviittojen teko ja myynti tielaitokselle sekä kunnille. Muutaman tunnin yhtäjaksoinen vesurijumppa hirvikärpästen säestyksellä syksyisessä metsässä nosti hien pintaan ja sai veljien posket punottamaan. Ikävä kyllä muotiin tulleet muoviset aurausviitat 2000-luvulla ovat tämänkin hienon aktiviteetin saaneet lähes loppumaan.

 

PALVELUTOIMINTA

Kunnioitettavalla tavalla ovat leijonat muistaneet myös sankarivainajiamme järjestämällä tervapadoilla juhlavalaistuksen Askolan ja Pukkilan haudoille sekä itsenäisyyspäivänä että jouluna. Tapa on ollut traditionaalinen jo vuodesta 1963 alkaen. Samantyyliseen toimintaan voimme myös liittää itsenäisyyspäivän juhlien järjestämisen Askolassa, joskin tehtävä on viime aikoina siirtynyt kunnan hoidettavaksi.

Auttamista parhaimmillaan oli joulun alla tehdyt paketit Askolan ja Pukkilan vähävaraisille perheille. Järjestettiin myös uudenvuoden vastaanottojuhlia sekä Askolassa että Pukkilassa. Koska kuitenkin yleisökato monista tekijöistä johtuen jatkuvasti suureni, on kyseisistä juhlista luovuttu.

Liikennetietoutta pyrittiin viemään eteenpäin Askolassa järjestämällä klubin toimesta liikennekilpailut Askolan kaikille koululaisille. Ensiavun antamisen valmiutta parannettiin Askolan Monninkylässä pidetyillä ensiapukursseilla.

Lions-mieltä lämmittäviä palveluaktiviteettejä ovat olleet Sotainvalidien viljakeräykseen osallistuminen, kunnan eläkeläisten kuljetukset Tuomirantaan kesäleireille ja vanhukset kirkkopäivään, Sotaveteraanimerkkien lunastus veteraanien hautakiviin sekä klubin tervehdykset sotaveteraanien vuosittain pidettävässä kirkkoillassa.

Rakennustoimintaan liittyviin palveluaktiviteetteihin klubin veljet ovat kykynsä ja taitonsa mukaisesti osallistuneet vuosien varrella:
– keväällä 1971 toteutettiin sotainvalidi Heikki Lehdon asuinrakennuksen ulkoseinien vuoraustalkoot Pukkilassa
– vuonna 1986 maalattiin sotaveteraani Urho Grönlundin talo Monninkylässä yhdessä kummiklubin veljien kanssa
– Johannes Linnankosken (Vihtori Peltosen) syntymäkodin ”Terehtöörin” ulkopuolinen kunnostus ja maalaus punamullalla suoritettiin Vakkolassa keväällä 1994
– Pukkilan Kanteleella peruskunnostettiin ja maalattiin invalidi Tauno Koiviston asuinrakennus vuosina 1998-1999.

Tauno Koiviston talon peruskunnostus 1998-1999

VALTAKUNNALLISET AKTIVITEETIT

Kevätkaudella 1972 Suomen Lions-liitto järjesti ensimmäisen valtakunnallisen aktiviteetin syöpäsairauksien vastustamiseksi. Tähän ”Punainen sulka”-keräykseen LC Askola osallistui menestykkäästi keräämällä varoja syöpää vastaan yli 11.000 markkaa. Keräyksen kokonaistulos oli 5,2 mmk.

Keväällä 1975 järjestettiin valtakunnallinen suuraktiviteetti ”Operaatio Punainen sydän”. Keräys Suomen Sydäntautiliitolle tuotti klubimme panoksena yli 20.000 markkaa, joten tulos tuplaantui edellisestä suurkeräyksestä. Kampanjan kokonaistulos oli 10,9 mmk.

Toimintakaudella 1980-1981 toteutettiin valtakunnallinen aktiviteetti ”Sirpale peruskalliosta”. Klubiveljet myivät malmilohkareita yhteensä 44 kpl, joista kertyi varoja 14.000 markkaa sotainvalidien ja -veteraanien hyväksi. Sirpaleet Outokummun peruskalliosta tuotti sotavammaisille 1,3 mmk.

Keväällä 1984 järjestettiin valtakunnallinen suuraktiviteetti, toinen Punainen Sulka-keräys. Klubi hoiti jälleen hienosti osuutensa ja ylitti tavoitteensa (48.000 mk) keräämällä 53.771 mk. Keräyksen kokonaistuotto oli 26,6 mmk. Kampanjan tarkoituksena oli lopullinen silmienavaus Suomen kansalle veteraaniasiain hoitamiseksi.

Valtakunnallinen ”Operaatio Sulka 90”-keräys vammaisten hyväksi käynnistettiin Helsingissä 1.3.1990. Keräys onnistui hyvin. Klubin keräystuotto oli 47.790 mk valtakunnallisen kokonaistuoton ollessa 24,4 mmk. Keräyksen teemana oli, että tukemalla vammaisten harrastuksia parannetaan heidän omaa selviytymiskykyään.

Toimintakaudella 1998-1999 toteutettiin ”Pohjolan Punainen Sulka”-keräys, joka oli ensimmäinen yhteispohjoismainen sulka-aktiviteetti. Kampanjan tavoitteena oli ikääntyvän väestön elämänlaadun, hyvinvoinnin ja turvallisuuden parantaminen. Klubin keräystuotto oli yhteensä 56.125 markkaa, johon sisältyy Ladyjen Marianpäivälounaan tuotto 15.000 markkaa, josta suuri kiitos Ladyille. Tämän kampanjan tuotosta palautui 17.000 markkaa klubille käytettäväksi paikallisesti ikääntyvän väestön hyväksi. Summalla hankittiin 6 kpl pyöräkelkkoja Askolan ja Pukkilan vanhusten käyttöön sekä kustannettiin vanhuksille jalkahoitopaketteja.

 

AVUSTUKSET

Toimintansa alkuvuosista alkaen LC Askola on halunnut muistaa ja auttaa vanhuksia sekä nuoria. Lukuisat ja melko huomattavat ovat olleet ne rahamäärät, mitkä klubi on myöntänyt vuosittain apurahoina ja stipendeinä Askolan yhteiskoulun, Yläaste-Lukion, ammattikoulun, Pukkilan ala-asteiden ja aikoinaan Bergmannin koulun oppilaille.

Oman osuutensa ovat avustuksista saaneet Askolan nuoret ampujat, Partaharjun nuorisoleireille osallistuneet nuoret, kansainvälisessä nuorisovaihdossa mukana olleet nuoret. Kansainväliseen toimintaan on myönnetty avustusta useana vuonna LCIF-säätiölle SightFirst-kampanjaa varten.

Tämän lisäksi on rahallisesti muistettu paikallisten urheiluseurojen lisäksi sotainvalidien Askolan-Pukkilan osastoa, Askolan ja Pukkilan leikki-ikäisten lasten päiväkoteja, Askolan yhteiskoulun kirjastoa ja monia yksityisiä pikaisen avun tarpeessa olleita ihmisiä ja perheitä.

 

LADY-TOIMINTA

Lady-oppaan mukaan lady-toiminnan ensisijaisena tarkoituksena on lionsklubien sisäisen hengen lujittaminen ja kehittäminen. Ladyjen roolia osana lionstoimintaa on vahvistanut entisestään perhelionismi ja sen lanseeraminen lionsväen keskuuteen 1980-luvun alussa. Lady-toiminnasta on käytetty erilaisia nimityksiä, mikä johtunee siitä, että suomalaiskansallisten marttojen ja lottien rinnalla ”lady” on kuullostanut vieraalta. Suomalaisissa lionsklubeissa on suhtauduttu varauksettoman myönteisesti lady-toimintaan.

Askolan ja Pukkilan kuntien alueella ladyjen toiminta ei ole ollut järjestäytynyttä eikä muodollisesti virallista. Ladyt ovat osallistuneet LC Askolan perustamisesta asti aktiivisesti ja ahkerasti veljien rinnalla erilaisiin klubin aktiviteetteihin, vuosijuhlien ym. tilaisuuksien järjestämiseen. Ladyt ovat osallistuneet myös kansainväliseen palvelutoimintaan mm. kummilapsi-toiminnan muodossa. Annika-nuken vuosittaisten arpajaisten melko huomattavat tuotot ladyt ovat ohjanneet moniin hyviin tarkoituksiin. Mahtavimmat tuotot ladyt ovat saaneet ”Kartanon pitopöydän” lounastilaisuuksista, joilla he ovat kartuttaneet veljien Pohjolan Punainen sulka-keräystä.

Me veljet voimmekin kysyä olemmeko riittävästi arvostaneet ladyjen osuutta järjestötyössämme? Otammeko luonnollisena asiana vastaan heidän monenlaista apuaan? Annammeko puolestamme tarpeeksi tukea heidän aktiviteettiensa toteuttamisessa? Eikö ladyjen työskentely ole kenties vieläkin epäitsekkäämpää kuin oma palvelutyömme, sillä eiväthän he ole edes rekisteröityneet?

KLUBIVIRKAILIJAT 1961-2001

Aika	Presidentti	Sihteeri	Rah.hoitaja	I varapres.
1961-1962	L.Wallasvaara	K.Pihkanen	V.Salo	E.Hallamäki
1962-1963	E.Hallamäki	M.Leskelä	E.Laajaniemi	M.Hostikka
1963-1964	M.Hostikka	P.Sorvali	E.Rousi	M.Lindell
1964-1965	M.Lindell	R.Kautiala	H.Franssila	P.Viitanen
1965-1966	O.Virtanen	U.Kervinen	J.Eskola	A.Leiramo
1966-1967	A.Leiramo	V.Hynninen	M.Tuiskula	O.Örmä
1967-1968	O.Örmä	U.Kauranne	M.Mäittälä	R.Jokio
1968-1969	R.Jokio	U.Enlund	A.Mikola	P.Kokko
1969-1970	P.Kokko	M.Sihvonen	M.Somppi	P.Sorvali
1970-1971	P.Sorvali	R.Frilander	V.Rantanen	U.Enlund
1971-1972	U.Enlund	A.Mikola	A.Lehtinen	V.Hynninen
1972-1973	V.Hynninen	A.Taskula	A.Hyyrynen	U.Kauranne
1973-1974	U.Kauranne	H.Mela	H.Snirvi	J.Eskola
1974-1975	J.Eskola	E.Hulkkonen	O.Masalin	M.Somppi
1975-1976	M.Somppi	T.Asikainen	K.Hyrylä	A.Mikola
1976-1977	A.Mikola	T.Johansson	P.Rantanen	M.Tuiskula
1977-1978	M.Tuiskula	A.Jokela	V.Suokannas	A.Lehtinen
1978-1979	A.Lehtinen	H.Rantanen	M.Nurmi	V.Rantanen
1979-1980	V.Rantanen	P.Rantanen	O.Kortejärvi	A.Taskula
1980-1981	A.Taskula	M.Lindström	O.Heljanko	T.Johansson
1981-1982	T.Johansson	H.Leivonen	E.Leino	M.Nurmi
1982-1983	M.Nurmi	O.Kortejärvi	V.Kytölä	H.Rantanen
1983-1984	H.Rantanen	H.Snirvi	J.Kumpulainen	M.Kurki
1984-1985	M.Kurki	V.Suokangas	E.Uljas	M.Lindström
1985-1986	M.Lindström	O.Heljanko	A.Jokela	O.Kortejärvi
1986-1987	O.Kortejärvi	V.Kytölä	M.Paulamäki	P.Rantanen
1987-1988	P.Rantanen	O.Masalin	P.Anttila	H.Mela
1988-1989	H.Mela	K.Hyrylä	J.Seppälä	H.Snirvi
1989-1990	H.Snirvi	E.Leino	T.Johansson	V.Suokannas
1990-1991	V.Suokannas	E.Uljas	A.Taskula	O.Heljanko
1991-1992	O.Heljanko	J.Seppälä	V.Kyyhkynen	V.Kytölä
1992-1993	V.Kytölä	J.Kumpulainen	R.Keskipasma	K.Hyrylä
1993-1994	K.Hyrylä	V.Kyyhkynen	K.Sihlman	E.Uljas
1994-1995	E.Uljas	P.Anttila	A.Talkara	H.Leivonen
1995-1996	H.Leivonen	J.Keipi	J.Vettenranta	J.Kumpulainen
1996-1997	J.Kumpulainen	R.Keskipasma	M.Anttila	V.Kyyhkynen
1997-1998	V.Kyyhkynen	K.Sihlman	E.Kuitunen	L.Rosenberg
1998-1999	L.Rosenberg	M.Anttila	M.Kavenius	R.Keskipasma
1999-2000	R.Keskipasma	A.Talkara	H.Bjurström	K.Sihlman
2000-2001	K.Sihlman	J.Vettenranta	L.Rosenberg	J.Keipi
2001-2002	J.Keipi	M.Kavenius	A.Ahonen	A.Talkara

 

Aika	II.varapres	Past.pres	Klubi-mestari	Tail.twister	Tiedotus sihteeri
1961-1962	T.Ollila	–	E.Kiviluoto	P.Viitanen	–
1962-1963	V.Luoto	L.Wallasvaara	H.Franssila	P.Sorvali	–
1963-1964	P.Viitanen	E.Hallamäki	M.Haapaniemi	Y.Siltala	E.Laajaniemi
1964-1965	V.Luoto	M.Hostikka	O.Örmä	H.Arvidsson	M.Mäittälä
1965-1966	E.Laajaniemi	M.Lindell	R.Jokio	U.Kauranne	V.Hynninen
1966-1967	P.Sorvali	–	O.Tarvainen	P.Kouki	L.Koivu
1967-1968	M.Pietiläinen	A.Leiramo	P.Kokko	L.Wallasvaara	U.Enlund
1968-1969	V.Rantanen	O.Örmä	M.Leskelä	A.Lehtinen	M.Kurki
1969-1970	M.Kurki	R.Jokio	H.Rantanen	A.Hyyrynen	R.Frilander
1970-1971	J.Eskola	P.Kokko	T.Johansson	M.Pietiläinen	M.Hostikka
1971-1972	U.Kauranne	P.Sorvali	M.Nurmi	M.Tuiskula	A.Taskula
1972-1973	J.Eskola	U.Enlund	T.Asikainen	M.Kurki	H.Mela
1973-1974	M.Somppi	V.Hynninen	O.Heljanko	P.Rantanen	E.Hulkkonen
1974-1975	A.Mikola	U.Kauranne	O.Kortejärvi	R.Ollila	T.Asikainen
1975-1976	M.Tuiskula	J.Eskola	E.Leino	A.Lehtinen	T.Johansson
1976-1977	A.Lehtinen	M.Somppi	M.Lindström	M.Nurmi	A.Jokela
1977-1978	R.Frilander	A.Mikola	O.Heljanko	O.Kortejärvi	H.Rantanen
1978-1979	A.Taskula	M.Tuiskula	E.Uljas	V.Kytölä	P.Rantanen
1979-1980	T.Johansson	A.Lehtinen	M.Kurki	H.Leivonen	M.Linström
1980-1981	M.Nurmi	V.Rantanen	H.Mela	O.Masalin	H.Leivonen
1981-1982	H.Rantanen	A.Taskula	T.Turto	I.Pohja	M.Kurki
1982-1983	M.Kurki	T.Johansson	E.Hulkkonen	M.Somppi	H.Snirvi
1983-1984	M.Lindström	M.Nurmi	J.Seppälä	A.Mikola	V.Suokannas
1984-1985	O.Kortejärvi	H.Rantanen	M.Paulamäki	V.Rantanen	O.Heljanko
1985-1986	P.Rantanen	M.Kurki	A.Sorri	T.Johansson	V.Kytölä
1986-1987	H.Mela	M.Lindström	H.Kyyhkynen	H.Rantanen	O.Masalin
1987-1988	T.Asikainen	O.Kortejärvi	R.Keskipasma	V.Hynninen	K.Hyrylä
1988-1989	V.Suokannas	P.Rantanen	H.Leivonen	A.Lehtinen	E.Leino
1989-1990	O.Heljanko	H.Mela	V.Kytölä	A.Jokela	E.Uljas
1990-1991	V.Kytölä	H.Snirvi	M.Somppi	M.Lindström	J.Seppälä
1991-1992	K.Hyrylä	V.Suokannas	K.Sihlman	E.Leino	J.Kumpulainen
1992-1993	E.Uljas	O.Heljanko	M.Anttila	J.Keipi	V.Kyyhkynen
1993-1994	H.Leivonen	V.Kytölä	H.Snirvi	A.Talkara	P.Anttila
1994-1995	–	K.Hyrylä	J.Kumpulainen	J.Vettenranta	J.Keipi
1995-1996	V.Kyyhkynen	E.Uljas	E.Kuitunen	R.Keskipasma	H.Bjurström
1996-1997	L.Rosenberg	H.Leivonen	A.Talkara	J.Saloranta	K.Sihlman
1997-1998	R.Keskipasma	J.Kumpulainen	J.Vettenranta	M.Kavenius	M.Anttila
1998-1999	K.Sihlman	V.Kyyhkynen	H.Rousi	M.Osmala	E.Kuitunen
1999-2000	J.Keipi	L.Rosenberg	A.Ahonen	M.Lindström	J.Vettenranta
2000-2001	A.Talkara	R.Keskipasma	A.Mantere	E.Aalto	M.Kavenius
2001-2002	M.Anttila	K.Sihlman	E.Aalto	J.Sorvisto	T.Kiiskinen

 

Olemme saavuttaneet jo parhaimman miehuusiän sekä tietyt vakiintuneet toimintamuodot. Meidän on kuitenkin syytä muistaa, ettei klubin ja sen jäsenten vanheneminen saa tuudittaa meitä keski-iän mukanaan tuomaan passiivisuuteen, vaan jäsenistöön on vuosittain löydettävä uusia aktiivisia ja nuorempia Lions-aatteesta vilpittömästi kiinostuneita jäseniä sekä uusia palvelumuotoja. Lions-liikkeessä ei saada tuloksia pelkällä jäsenyydellä, vaan ennakkoluulottoman ja aktiivisen toiminnan, palvelemisen ja osallistumisen avulla, jolloin myös jokainen jäsen saa parhaimman tyydytyksen tästä pyyteettömästä toiminnasta.

Klubikokouksessa syyskuussa 2001
Vas.ylh: Kaarlo Sihlman, Matti Somppi, Tapio Jäppinen, Pauli Rantanen, Klaus Hyrylä, Olavi Kortejärvi,
Lars Rosenberg, Alpo Taskula, Mauri Lindström, Veikko Kyyhkynen, Matti Osmala,
Keskirivi: Teuvo Johansson, Jorma Kumpulainen, Jari Vettenranta, Valde Kytölä, Raine Keskipasma,
Arto Lehtinen, Hannu Rantanen, Viljo Suokannas, Hannes Bjurström, Esko Uljas, Eero Aalto,
Istumassa: Mauri Anttila, Ari Talkara, Timo Kiiskinen, Markku Kavenius, Jaakko Keipi, Ari Ahonen,
Jaakko Sorvisto, Raimo Jokio, Antti Mantere.

LEIJONA-LUPAUS

– Lupaatko ottaa vastaan jäsenyyden lionsklubissa tietäen, että jäsenen velvollisuutena on osallistua klubin kaikkeen toimintaan?

– Lupaan.

– Lupaatko parhaasi mukaan koettaa noudattaa lionsperiaatteita, tulla kokouksiin säännöllisesti, ottaa vastaan sinulle annetut tehtävät ja suorittaa oman osasi klubisi ja kansainvälisen järjestön toimintaohjelmissa?

– Lupaan.

---

Leijonien tunnussävel LEIJONAHENKI

Säv. Risto Hiltunen San. Pauli Ylitalo Ne, joille osa leijonan on suotu, on jatkajia aatteen arvokkaan. Nuo sukupolvet, ennen meitä luotu, sen perinnöksi jätti aikanaan. Ja henki, jonka saimme sydämeen, se vahvana on siellä edelleen. Leijonahenki! On meille tärkeää. Leijonahenki! Se meitä yhdistää. Saman hengen kun myös nuoret tuntee toimissaan, on tää aate voimissaan. On leijonia Pohjantähden alla, me saimme kodiksemme hienon maan. Ja leijonat, nuo toiset maailmalla, ei unohdu ne meiltä milloinkaan. Me yhteistyöllä voimme rakentaa nyt maailmasta vielä parempaa. Leijonahenki! On meille tärkeää. Leijonahenki! Se meitä yhdistää. Saman hengen kun myös nuoret tuntee toimissaan, on tää aate voimissaan. Kuuntele tässä!

*MJF=  Melvin Jones Fellow
*LiR= Lions Ritari
*Ainaisjäsen= kansainvälisen presidentin myöntämä henkilökohtainen kunnianosoitus

Webmaster toimittanut klubihistoriikin jäsenlistaa sen julkaisemisen jälkeisillä muutoksilla, viimeksi 16.01.2023.

---

YLLÄOLEVAN ALPO TASKULAN KIRJOITTAMAN LYHENNELMÄN JÄLKEEN OVAT SEURAAVAT VELJET LIITTYNEET KLUBIIN:

Klubin jäsenmäärä 11 /2022:  40 leijonaa, joista 5 on Melvin Jones-jäseniä, 2 Lions Ritaria  ja 2 kunniajäseniä.

---

Klubihallitukset yllämainitun historialyhennelmän julkaisemisen jälkeen:

Aika	Presidentti	Sihteeri	Rahaston-hoitaja	I. Vara-presidentti
2002-2003	Ari Talkara	Ari Ahonen	Antti Mantere	Mauri Anttila
2003-2004	Mauri Anttila	Lars Rosenberg	Matti Osmala	Jari Vettenranta
2004-2005	Jari Vettenranta	Eero Aalto	Jaakko Keipi	Markku Kavenius
2005-2006	Markku Kavenius	Matti Osmala	Tapio Jäppinen	Hannes Bjurström
2006-2007	Hannes Bjurström	Antti Mantere	Eero Aalto	–
2007-2008	Matti Osmala	Timo Kiiskinen	Juha Nieminen	Tapio Jäppinen
2008-2009	Tapio Jäppinen	Juha Nieminen	Jouni Vilkki	Eero Aalto
2009-2010	Eero Aalto	Harri Snirvi	Juha Salonen	Antti Mantere
2010-2011	Antti Mantere	Marko Ollila	Pentti Suokannas	Timo Kiiskinen
2011-2012	Timo Kiiskinen	Hannes Bjurström	Harri Snirvi	Juha Nieminen
2012-2013	Juha Nieminen	Juha Salonen	Erkki Pusula	Marko Ollila
2013-2014	Marko Ollila	Jouni Vilkki	Jorma Mikkeli	Harri Snirvi
2014-2015	Harri Snirvi	Erkki Pusula	Ara Antin	Juha Salonen
2015-2016	Juha Salonen	Ara Antin	Markku Koivisto	Jouni Vilkki
2016-2017	Jouni Vilkki	Jarkko Lehtonen	Tommi Simola	Jorma Mikkeli
2017-2018	Ara Antin	Ilkka Leino	Anssi Korsström	Raine Keskipasma
2018-2019	Raine Keskipasma	Anssi Korsström	Ilkka Leino	Erkki Pusula
2019-2020	Erkki Pusula	Juha Virolainen	Toni Tuomala	Ilkka Leino
2020-2021	Ilkka Leino	Juha Virolainen	Toni Tuomala	Anssi Korsström
2021-2022	Anssi Korsström	Toni Tuomala	Ilkka Uljas	Markku Kavenius
2022-2023	Markku Kavenius	Juha Nieminen	Erkki Pusula	Jouko Pihlaja
AIKA	PRESIDENTTI	SIHTEERI	RAHASTONH.	1. VARAPRES
				jatkuu>>>>

Aika	II. Varapres.	Past.pres.	Klubi-mestari	Tiedotus-sihteeri	Tail Twister/ Seremonia-mestari
2002-2003	Jari Vettenranta	Jaakko Keipi	Tapio Jäppinen	Matti Osmala	Veikko Kyyhkynen
2003-2004	Markku Kavenius	Ari Talkara	Timo Kiiskinen	Eero Aalto	Hannes Bjurström
2004-2005	Hannes Bjurström	Mauri Anttila	Lars Rosenberg	Raine Keskipasma	Tapio Jäppinen
2005-2006	Ari Ahonen	Jari Vettenranta	Juha Nieminen	Ari Talkara	Pentti Suokannas
2006-2007	Matti Osmala	Markku Kavenius	Klaus Hyrylä	Timo Kiiskinen	Juha Nieminen
2007-2008	Eero Aalto	Hannes Bjurström	Markku Kavenius	Pentti Suokannas	Lars Rosenberg
2008-2009	Antti Mantere	Matti Osmala	Jaakko Keipi	Harri Snirvi	Jorma Mikkeli
2009-2010	Timo Kiiskinen	Tapio Jäppinen	Pentti Suokannas	Marko Ollila	Jouni Vilkki
2010-2011	Juha Nieminen	Eero Aalto	Matti Osmala	Juha Salonen	Erkki Pusula
2011-2012	Marko Ollila	Antti Mantere	Jouni Vilkki	Lasse Särkimäki	Anssi Korsström
2012-2013	Harri Snirvi	Timo Kiiskinen	Markku Koivisto	Jouni Vilkki	Tommi Simola
2013-2014	Juha Salonen	Juha Nieminen	Hannes Bjurström	Anssi Korsström	Ara Antin
2014-2015	Jouni Vilkki	Marko Ollila	Timo Kiiskinen	Pentti Suokannas	Anssi Korström
2015-2016	Jorma Mikkeli	Harri Snirvi	Ilkka Leino	Jarkko Lehtonen	Risto Hämäläinen
2016-2017	Erkki Pusula	Juha Salonen	Ilkka Leino	Ara Antin	Mauri Lindström
2017-2018	Erkki Pusula	Jouni Vilkki	Harri Snirvi	Risto Hämäläinen	Markku Kavenius
2018- 2019	Jarkko Lehtonen	Ara Antin	Toni Tuomala	Ilkka Uljas	Harri Snirvi
2019- 2020	Anssi Korsström	Raine Keskipasma	Ara Antin	Juha Nieminen	Juha Salonen
2020-2021	Jari Vettenranta	Erkki Pusula	Antti Ollila	Jarkko Lehtonen	Raine Keskipasma
2021-2022	Jouko Pihlaja	Ilkka Leino	Hannes Bjurström	Jarkko Lehtonen	Juha Virolainen
2022-2023	Toni Tuomala	Anssi Korsström	Jaakko Keipi	Jarkko Lehtonen	Juha Virolainen
AIKA	2. VARAPR.	PAST.PRES	KLUBIMEST	TIEDSIHT	SER.MEST.

LC ASKOLA – PALVELUTYÖTÄ ASKOLASSA JA PUKKILASSA